Menten hallinto ja Siivittämö muuttivat 7.4.2025 alkaen Fellmannian sisällä 3. kerrokseen. Tervetuloa!
Palautumista jokaiseen työpäivään
Arki vie mukanaan ja to do -lista tuntuu ajoittain loputtomalta. Työpäivissä on muuttuvia tilanteita ja joinain päivinä tuntuu, että puhelin soi jatkuvasti. Hommat keskeytyy ja pian unohtaa mitä olikaan tekemässä. Joskus työ imaisee mukaansa. Käsillä on monta kiinnostavaa juttua ja uusia ideoita syntyy tuosta vaan. Imu vetää puoleensa, mutta siinäkin voi olla kääntöpuolensa. Pitää osata priorisoida ja delegoida tehtäviä. Joskus mielessä käy, voisiko vain deletoida ne.
Työssäjaksamisesta puhutaan paljon. Sitä nostetaan esille, kysellään hyvinvointikyselyissä, luennoidaan koulutuksissa. Menten strategiassa nousee esille myös työhyvinvoinnin teema. Tahtotilana on, että Menten johto ja henkilöstö kantavat yhdessä vastuuta työyhteisön hyvinvoinnista. Työterveyslaitos on tutkinut työhyvinvoinnin teemaa monesta näkökulmasta. Heidän nettisivuiltaan voi löytää aiheesta paljon tietoa sekä konkreettisia välineitä.
Työterveyslaitoksen (2025) sivuilla todetaan, että ”työkuormituksesta palautuminen on tärkeää. Palautumisen kivijalka on päivittäinen irrottautuminen työstä ja lepääminen sekä riittävän pitkä ja laadukas uni. Tauot työpäivien aikana edistävät palautumista. Työviikon aikana kuormitusta kasautuu väkisinkin ja siitä palaudutaan vapaapäivien aikana. Juhlapyhinä ja lomina työrupeama katkeaa, mutta on huomioitava, että ne ovat vain osa palautumista. Palautua ei voi säästöön, vaan palautumista on tapahduttava ihan joka päivä.”
Hyvinvoinnin teemaan vaikuttaa moni asia. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten työpäivän aikana voisi lisätä hyvinvointia ja hallinnan tunnetta. Miten hienoista sanoista tulee konkreettisia asioita työpäivään. Sen vuoksi pohdimme tänä keväänä omissa työryhmissäni työstä palautumisen teemaa. Tietoinen palautuminen työpäivän aikana vaikuttaa olevan merkityksellistä työssä jaksamisen kannalta, työuran kaikissa vaiheissa, työnkuvasta riippumatta. Palautuminen ei tule arkeemme sattumalta, vaan meidän täytyy rakentaa se osaksi arkeamme.
Millaisia keinoja meillä on jo olemassa? Miten tietoista palautumista voi tehdä? Menten varahenkilöt pohtivat teemaa ja toivat esille, että fyysiseen palautumiseen auttaa esimerkiksi terveellinen ruokavalio, lepo ja uni, meditointi sekä liikunta. Työpäivän aikana voi siis panostaa palautumiseen esimerkiksi hyvien, terveellisten eväiden kautta. Työmatkaa voi taittaa liikkuen, vaikka muutaman kerran viikossa. Näin arkiliikuntaa voi saada lisää työpäivien lomaan. Lepoaikoihin voi vaikuttaa ergonomisella työvuorosuunnittelulla.
Fyysisen palautuminen rinnalla tarvitaan psyykkistä palautumista. Kun aiheesta juttelee työryhmissä, joka kerta voimavaraksi nimetään työkaverit ja muut ihmiset. Yhteiset keskustelut, tunteiden jakaminen, vaikeiden asioiden pohtiminen, onnistumisista iloitseminen ja huumori ovat hyvin merkityksellisiä asioita työpäivissä. Nämäkin keinot vaativat arjessa tilaa ja aikaa. Mennään yhdessä kahville, tehdään yhdessä vaikeampia työtehtäviä, otetaan uudet työkaverit mukaan ja ollaan heistä kiinnostuneita, jaetaan työtehtäviä vahvuuksien ja innostuksen mukaan, jatketaan siitä mihin toinen on työpäivän aikana jäänyt. Hyväksytään se, että asiat ei etene aina dynaamisesti eteenpäin, vaan yllättävät tilanteet ja keskeytykset vaikuttavat kaikkien työpäivään.
Varahenkilöt saapuvat yksiköiden muuttuviin tilanteisiin, siihen vuoroon mistä joku toinen on pois tai tilanteisiin, jossa perusmitoitus ei ole riittävä. Varahenkilöt pohtivat, että työssä jaksamisen kannalta on tärkeää priorisoida työtä yhdessä, rajata tehtäviä etenkin niissä tilanteissa, kun työpäivässä on henkilöstövajetta. Kiireisenkin päivän lomassa pitää muistaa pitää kiinni tauoista. Keskustelu työkaverin kanssa auttaa. Asioiden jakaminen, yhdessä suunnittelu ja yhdessä tekeminen auttavat jaksamaan hektisissäkin päivissä. Selkeä, oikeudenmukainen työnjako ja hyvä esihenkilötoiminta auttaa ja tukee työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Pitkässä juoksussa sujuvilla rakenteilla ja pelisäännöillä on arkeen iso vaikutus.
Viherlaaksossa työskentelyn rakenteet ja päivän rytmi ovat selkeitä ja ne tukevat työskentelyä ja työnjakoa. Tilojen muokkaus on luonut mahdollisuuksia yhteisöjen ja ryhmien ohjaamiselle, mutta myös hiljainen, häiriötön työskentelytila on tullut tarpeeseen. 
Yksikössä on lähdetty muokkaamaan myös henkilökunnan taukotilaa. Tila mahdollistaa rennon yhdessä olon tai rauhallisemman ruokahetken, kehoa voi ravita puolapuilla roikkumalla tai jumppapallolla venyttelemällä. Ajatuksia yritetään ruokkia kuukauden kirjan kautta, hartioita rentoutetaan hierontavälineiden avulla. Tila on yhteinen ja muokattavissa tarpeiden mukaiseksi. Pienillä asioilla voi kannustaa palautumiseen päivän aikana.
Yksi tärkeä elementti tietoisessa palautumisessa on se, että tekee asioita ilman suorituspaineita. Ilahduttavaa on, että näitä keinoja löytyi työryhmistäni pitkä lista, hienoa! Yksi minulle läheinen palautumispaikka on luonto. Lähdenkin tästä koiran kanssa haahuilemaan keväiseen metsään, vailla päämäärää ja aikataulua. Kuullaan taas kun löydän takaisin!
Kirjoittaja ja kuvat:
Sanna Ojanen
Lähteet:
Työterveyslaitos, 2025. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky
Menten Strategia 2025–2027