Menten hallinto ja Siivittämö muuttivat 7.4.2025 alkaen Fellmannian sisällä 3. kerrokseen. Tervetuloa!
Täsmätyökykyisten rekrytointi – muutos lähtee asenteista, ei rakenteista
Monimuotoinen työyhteisö tarkoittaa työpaikkaa, jossa moninaiset työntekijät nähdään voimavarana. Monimuotoisuus tuo mukanaan useita hyötyjä ja vahvistaa organisaation innovointikykyä, kannattavuutta ja vetovoimaa.
Suomessa kärsitään tällä hetkellä kohtaanto-ongelmasta: avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa. Tämä voi johtua osaamisen ja työpaikkojen alueellisesta sijoittumisesta, mutta myös rekrytointikäytäntöihin ja työmarkkinoiden asenteisiin liittyvistä tekijöistä. Yksi merkittävä, alihyödynnetty työnhakijaryhmä on mielenterveyssyistä täsmätyökykyiset työnhakijat.
Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön Menten ja LAB-ammattikorkeakoulun Siivittämö-hanke valmentaa mielenterveyssyistä työn tai opintojen ulkopuolelle jääneitä täsmätyökykyisiä ja kehittää toimintamallia, joka tukee heidän työllistymistään. Osana tätä mallia on tutkittu rekrytoinnin käytänteitä ja niiden vaikutusta täsmätyökykyisten mahdollisuuksiin työmarkkinoilla.
Siivittämön simulaatiot paljastivat rekrytointiin liittyviä esteitä
Siivittämö-hankkeessa havaittiin, että rekrytointikäytänteiden tutkiminen auttaa tunnistamaan organisaatioissa olevia hidasteita ja sudenkuoppia, mutta myös rakenteita, jotka tukevat täsmätyökykyisten työllistymistä.
Hanke sukelsi rekrytointikäytänteisiin palvelumuotoilun ja simulaatiotyöskentelyn keinoin. Palvelumuotoilun avulla luotiin viisi täsmätyökykyistä työnhakijaa kuvaavaa persoonaa, joita testattiin kahdessa erilaisessa simuloidussa työhaastattelussa. Simulaatioihin osallistuivat sosionomiopiskelijat, kokemusasiantuntijat sekä Menten henkilöstöpäällikkö ja vastaava ohjaaja asumispalveluyksiköstä.
Simulaatiossa huomattiin, että koko prosessia sujuvoittaa työnhakijan selkeä ymmärrys omasta täsmätyökyvystään sekä etukäteen pohditut käytänteet ja kokemukset oman työkyvyn käytöstä. Tämä vaatii työnhakijalta itsetuntemusta ja jäsentynyttä työskentelyä oman työkyvyn kirkastamisen suhteen. Työnhakijan tulisi osata kertoa, millaiset työskentelytavat tukevat hänen parasta mahdollista työpanosta ja minkälaisia käytännön rajoituksia työkyky pitää sisällään. Kyseessä voi olla selkeitä rajauksia työnkuvaan, työajan joustoa tai työtilan mukauttamista. Kun työnhakija pystyy kuvaamaan osaamistaan ja työpanostaan mahdollisimman konkreettisesti, työnantajan on helpompi nähdä hänen potentiaalinsa.
Työantajan näkökulmasta selkeyttä tuo huolellisesti kirjoitetut ja eri asiakokonaisuuksiin palastellut työtehtävät, joita voidaan käydä läpi esimerkiksi rekrytointitilanteessa. Ennakkoluulottomalla ja innovatiivisella ajattelulla voidaan löytää sellaisia työtehtäviä tai työkokonaisuuksia, joilla voidaan vastata niin täsmätyökykyisen työntekijän kuin työyhteisönkin tarpeisiin.
Rekrytointi vaatii rehellisyyttä ja avointa keskustelua
Rekrytointitilanne voi olla työnhakijalle jännittävä, ja siksi haastattelijan rooli turvallisen keskusteluympäristön luomisessa on merkittävä. Työnantajan tehtävänä on mahdollistaa avoin keskustelu työkyvyn mukautuksista ja murtaa kulttuuria, jossa työnhakija kokee haettavan vain täydellistä työntekijää.
Mielenterveyssyistä täsmätyökykyinen työnhakija kohtaa rekrytointitilanteessa usein asenteellisia esteitä ja jopa stigmaa. Hän saattaa pohtia, kuinka avoimesti omista rajoitteistaan kannattaa kertoa.
Myös työnantajat voivat epäröidä, kuinka rekrytointiprosessissa voidaan käydä avointa keskustelua työkykyyn liittyvistä kysymyksistä ja mitä mukautuksia työ vaatisi. Työnantajalta vaaditaan avoimuutta työntekijän odotusten ja vaatimusten suhteen; tietyt tehtävät vaativat omanlaistaan osaamista ja taitoa, eikä kaikkea ole mahdollista tai kannattavaa mukauttaa tai palastella. Reilu peli ja avoimuus puolin ja toisin antavat aidon mahdollisuuden työn ja työntekijän kohtaamiseen.
Vastuullisessa rekrytoinnissa huomioidaan työntekijän voimavarat, mahdolliset rajoitteet sekä riittävä perehdytys ja työhön opastus – tukea työsuhteen aikana unohtamatta. Tiedonkulku on huomioitava työhaastattelusta perehdytykseen sekä koko työsuhteen ajan. Sensitiivisissä tilanteissa täsmällinen ja sujuva tiedonkulku on keskeistä. Samalla on tärkeää vaalia kulttuuria, jossa laaja-alainen ymmärtäminen ja hyväksyntä toteutuvat työntekijän itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.
Kohti saavutettavampaa ja joustavampaa työelämää
Siivittämö-hankkeen simulaatiot osoittivat, että työelämässä tarvitaan ennen kaikkea turvallista tilaa, suvaitsevaisuutta, ennakoivaa otetta ja avointa vuoropuhelua.
Täsmätyökykyisten työnhakijoiden onnistuminen rekrytoinnissa ja työssä ei vaadi suuria rakenteellisia muutoksia, vaan konkreettisia ja käytännönläheisiä toimintamalleja, jotka tekevät työpaikoista saavutettavampia ja joustavampia.
Turvallinen ilmapiiri, selkeät työnkuvat, joustava tehtävien suunnittelu ja avoin keskustelukulttuuri voivat merkittävästi parantaa täsmätyökykyisten työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia. Työpaikat voivat kehittää avointa ja turvallista ilmapiiriä niin rekrytointiin kuin työyhteisöönkin esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden ja kokemuksellisen oppimisen avulla. Tämä auttaa organisaatioita tunnistamaan ennakkoluuloja ja lisäämään ymmärrystä mielenterveyshaasteisiin. Pitkäjänteisellä toimintamallien kehittämisellä voidaan saada positiivisia tuloksia aikaan niin työn pito- kuin vetovoimankin suhteen. Työnhakijoiden itseluottamuksen ja osaamisen vahvistuessa muuttuvat myös työelämän asenteet ja toimintatavat avoimempaan ja joustavampaan suuntaan.
Suurten linjojen ja sovittujen käytäntöjen lisäksi myös jokaisella työyhteisöllä on tärkeä rooli. Työyhteisöön jaettu tieto täsmätyökyisen erityisestä tuen tarpeesta auttaa ymmärtämään tilannetta ja syitä räätälöidylle työnkuvalle. Työyhteisön on hyvä nähdä tuen tarpeen lisäksi myös täsmätyökykyyn liittyvät taidot ja vahvuudet ja yhdessä rakentaa kokonaisuudesta kuvaa. Työyhteisöllä itsellään on käsissään valtava tuen ja voiman potentiaali, josta voivat hyötyä kaikki työyhteisön jäsenet.
Joustava ja saavutettava työelämä ei synny itsestään. Se vaatii tietoista kehittämistä ja rohkeutta tarkastella totuttuja käytäntöjä kriittisesti. Pienillä muutoksilla voidaan kuitenkin saavuttaa suuria vaikutuksia – sekä työnhakijoiden että työyhteisöjen näkökulmasta. Työsarkaa tässä vielä riittää, mutta merkittävää on se, että meistä jokainen voi omalla esimerkillään tehdä pieniä askelia kohti saavutettavampaa työelämää. Muutos lähtee asenteista.
Kirjoittaja ja kuva:
Ninni Reponen, Siivittämö -hanke, Mente